Jussi Leppänen

 Kuvagalleria

Melskeisen nykymenon vastapainoksi on mukava tuoda näytille pieniä hiljaisia hetkiä. Se on salakapinaa yltiötehokasta urbaania angstia vastaan ja samalla myös pakoa sieltä. Reilu eskapismi pitää mielen virkeänä, niin se vain on.

 

Luontoa kuvaan mielelläni monestakin eri näkökulmasta, mutta sielultani olen kuitenkin rantojen mies. Merimaisema tuo paikallaan pysyviä asioita jatkuvan muutoskaaoksen keskelle. Merimaiseman avaruus tekee ihmiselle hyvää – hulluja ja hourupäitä on maailman sivu viety rannalle rauhoittumaan. Rannoilla kulkeminen ja valokuvat sieltä ovat horisonttihoitoa parhaimmillaan. Laatuaikaa.

 

Meren rannoilta löytää maiseman lisäksi kaikenmoista muutakin mielenkiintoista tavaraa valokuvilla esitettäviksi tarinoiksi. Esimerkiksi merilinnut, joita olen oppinut tunnistamaan jo ainakin 5 eri lajia. Tämä taas johtuu siitä, että olen taustaltani enempi visuaalisen puolen ihminen, joka ei ole biologiaa opiskellut lukion oppimäärää enempää. Onneksi viisaus näyttää karttuvan tehdessä.

 

Aitojen kokemuksien tallentaminen ja niiden välittäminen on yksi oleellisin syy, mikä pakottaa painamaan nappia. Liiallinen tuhertaminen tietokoneella ei ole kovinkaan mielenkiintoista, siinä touhussa usein vain se aitous katoaa ja samalla kuolee myös kuvan kiinnostavuus. Kyllä kuvissa saa tunnelmaa olla mutta ehkä tässäkin suhteessa olen Vanhan Koulun mies ja kuvittelen edelleen tietokoneeni olevan suurennuskone. Ainakin se tuntuu mukavammalta niin