Saariston kevät
Kevät on vaihtumassa kesäksi. On valoisampaa, lämpimämpää, värikkäämpää ja äänekkäämpää. Kiireiset kottaraisemot syöksähtelevät edestakaisin kantaen nälkäisille poikasilleen kasvun eväitä. Räystäspääskyt vasta muuraavat pesiään. Tylli hautoo pesässään naamioituneena rannan kiveksi. Lehdot ja lehdesniityt ovat pilkuttaneet vihreän täkkinsä keltaisella, punaisella ja violetilla kukkamerellä. Auringon painuessa hetkeksi mailleen alkaa satakielten väsymätön konsertti uinuvassa kesäyössä. Luonto elää, kasvaa, kutsuu, houkuttaa ja huiputtaa. Kasvit, linnut, hyönteiset, käärmeet ja nisäkkäät ahkeroivat uuden sukupolven luomisessa.
Olemme Jungfruskärin Storlandetilla, Saaristomeren kansallispuiston länsireunamilla, keskellä Kihdin selkää.
Helsinkiläinen kameraseura Luontokamerat teki kevätretken Jungfruskärin saariryhmän 120 hehtaarin suuruiselle Storlandetille kesäkuun alussa 2011. Näyttelyn kuvat ovat tältä retkeltä.
Tekstit: Lisse Tarnanen
Kiitämme Finnfotoa saamastamme tuesta.
Read MoreOlemme Jungfruskärin Storlandetilla, Saaristomeren kansallispuiston länsireunamilla, keskellä Kihdin selkää.
Helsinkiläinen kameraseura Luontokamerat teki kevätretken Jungfruskärin saariryhmän 120 hehtaarin suuruiselle Storlandetille kesäkuun alussa 2011. Näyttelyn kuvat ovat tältä retkeltä.
Tekstit: Lisse Tarnanen
Kiitämme Finnfotoa saamastamme tuesta.
29 / 31
Kari Loimu
29. Sammaleet ovat vallanneet kasvupaikat, joilla muut kasvit olisivat heikoilla. Kasvualustalla ei ole väliä, kun ei ole juuriakaan. Sammaleet ottavat ravinteensa suoraan ulkopintansa läpi. Kasvukin käy kätevästi. Yläosan kasvaessa alaosa näivettyy, sammalmatto säilyy tasaisen matalana. Itiöpesäkeaikaan muuttuu nuokkuvarstasammalmatto fakiirien piikkimatoksi.
Copyright © Luontokamerat ry